Taiteilijan ja museon yhteinen neuvottelupolku

Taiteilijan on hyvä olla perillä näyttelysopimuksen sisällöstä ja tulevan neuvottelun käsikirjoituksesta jo näyttelysuunnittelun alussa, ennen kuin sopimuksia tai yhteydenottoja on tehty puolin tai toisin.

Sopimuksen luonnostelussa voit lähteä liikkeelle yksinkertaisesti siitä, mitä haluat saada aikaan. Pyydä sopimuspohja museolta nähtäväksi ajoissa tai valmistele oma sopimusehdotus. Hyvä valmistautuminen puolestaan parantaa omaa neuvotteluasemaasi.

Olemme koonneet sopimusneuvotteluiden kahdeksan kohdan muistilistan, johon jokaisen museonäyttelyyn aikovan taiteilijan on hyvä perehtyä. Museoiden ammattitaitoinen henkilökunta ja resurssit voivat parhaassa tapauksessa mahdollistaa sellaisten teosten ja kokonaisuuksien toteuttamisen, joita ei yhden hengen voimin saa helposti toteutumaan. Tästä syystä museonäyttelyt ovat taiteilijoille tärkeitä.

 
 
 

1. Neuvottele yhteistyöstä – Ymmärrä neuvotteluvoimasi

 

Neuvotteluissa pätee aina neuvotteluvoima. Sillä tarkoitetaan osapuolten suhteellista asemaa ja vaikutusmahdollisuuksia neuvottelutilanteessa. Neuvotteluvoima muodostuu osittain aseman eli kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan.

Taiteilijat kokevat usein, että heillä ei ole neuvotteluvoimaa. Kuitenkin molemmilla osapuolilla sekä museolla että taiteilijalla on tarve ja halu saada merkityksellisiä ja laadukkaita sisältöjä esiin. Neuvotteluihin kannattaakin suhtautua enemmän yhteistyön kuin vastakkainasettelun näkökulmasta. Omia neuvottelutaitoja voi parantaa harjoittelun ja kokemuksen kautta.


 

Neuvotteluissa pätee aina neuvotteluvoima. Taiteilijat kokevat usein, ettei heillä ole neuvotteluvoimaa.

2. Erotu joukosta  – Tarjous näyttelyn toteutuksesta

Jo näyttelyn tarjousvaiheessa kannattaa tuoda esiin niitä erityisosaamisalueita, jotka erottavat oman taiteen tai tekemisen muista samantyylisistä teoksista ja tekijöistä. Tässä auttavat selkeästi laadittu näyttelysuunnitelma, hyvät teoskuvat ja ytimekäs ansioluettelo.


3. Rajaa omat ehtosi

Ennen varsinaisia neuvotteluja on hyvä tehdä itselle selväksi, mitkä asiat ovat itselle sopimuksen kannalta kaikkein tärkeimpiä. Mieti myös etukäteen, mitä vastapuoli tulee sopimukselta haluamaan ja mistä asioista olet puolestasi valmis joustamaan. Listaa ylös asiat, jotka ovat sinulle ehdottomia ehtoja ja joista haluat pitää kiinni.

 
 
 
 

Omia neuvottelutaitoja voi parantaa harjoittelun ja kokemuksen kautta.


4. Mieti skenaariot etukäteen

Sopimusneuvottelut vaativat hyvää skenaarioiden hahmotuskykyä. On kyettävä kuvittelemaan erilaisia tilanteita, joihin sopimuskauden aikana saatetaan päätyä, ja osattava varautua näihin eri vaihtoehtoihin sopimuksella. Neuvotteluissa on hyvä jättää itselleen liikkumavaraa. Mitä paremmin osaa tunnistaa vastapuolen tarpeet, sitä paremmin pystyy valmistamaan argumentteja ja vasta-argumentteja sopimusneuvotteluiden tueksi.


5. Osallistu sopimuspohjan laatimiseen

Neuvottelujen pohjana toimii tyypillisesti toisen osapuolen laatima sopimuspohja. Tämä valmis sopimuspohja vaikuttaa olennaisesti lopulliseksi muodostuvaan sopimukseen, ja vaikka oman sopimuspohjan laatiminen vie aikaa ja saattaa aiheuttaa kustannuksia, ovat hyvin laaditun sopimuspohjan kustannukset usein kuitenkin huomattavasti pienemmät kuin huonosta sopimushallinnasta aiheutuvat kustannukset ja epäselvyydet.

On tärkeää huomata, että jokainen sopimussuhde on erilainen, eikä yksikään valmis sopimuspohja luultavasti sovellu sellaisenaan kyseiseen sopimussuhteeseen. Siksi sopimuksen laatimiseen tulee kiinnittää riittävästi huomiota. Kannattaa kysyä ja pyytää tarkennusta sopimustekstiin jos ei ymmärrä jotain kohtaa sopimuksessa. Hyvä sopimus on sellainen, jonka molemmat osapuolet ymmärtävät.

Malliksi voit ladata näyttelysopimuspohjan, jossa on huomioitu näyttelypalkkion osuus jo valmiiksi.


6. Älä kiirehdi!

Sopimusneuvotteluille on hyvä varata hyvin aikaa. Monesti sopimus saatetaan laatia kiireessä siinä vaiheessa, kun varsinainen sopimussuhde on jo syntynyt. Toinen osapuoli saattaa käyttää kiirettä neuvottelutaktiikkana, jolla pyritään saamaan toinen osapuoli suostumaan tälle epäedullisempiin ehtoihin.


7. Älä ryhdy toimiin ennen sopimusta

Neuvotteluvoiman näkökulmasta sopimusneuvottelut kannattaa aina aloittaa siinä vaiheessa, kun sopimussuhde ei vielä ole astunut voimaan eli kun minkäänlaisiin toimiin ei ole vielä sopimuksen perusteella ryhdytty. Kun sopimuskumppaneilla on todellinen mahdollisuus jättää sopimus kokonaan solmimatta, on neuvotteluvoima kaikkein korkein. Hyvät sopimuspohjat nopeuttavat neuvotteluja ja selkeyttävät näyttelyn valmistelu- ja rakennusprosessia.


8. Huomioi neuvottelut hinnoittelussa

Sopimusneuvotteluihin kuluva aika on hyvä ottaa huomioon myös hinnoittelussa. Hinnoittelun näkyväksi osaksi ei yleensä voi laskea neuvottelukuluja, joten neuvotteluihin kuluva aika täytyy huomioida muuten oman työn hinnoittelussa. Neuvotteluihin on hyvä varata omaa työaikaa ainakin muutamia päiviä ja sen lisäksi tulee huomioida mahdollisesti aiheutuvat ulkopuoliset asiantuntijakulut. Huomioi myös, että sopimusneuvottelut saattavat toisinaan johtaa tilanteeseen, jolloin sopimusta ei synnykään.

 
 
 
 

Hyvä sopimus on sellainen, jonka molemmat osapuolet ymmärtävät. Malliksi voit ladata näyttelysopimuspohjan, jossa näyttelypalkkion osuus on huomioitu jo valmiiksi.

 
 
 
 

Hyvät sopimuspohjat nopeuttavat neuvotteluja ja selkeyttävät näyttelyn valmistelu- ja rakennusprosessia.